|
|
![]() |
|
|
|
|
|
|
|
Historiikki Elämää Hämeen Härkätiellä on kuvaelmasarja, joka alkaa rautakauden viikinkiajalta ja päättyy tulevaisuuteen (esitykset kesäisin 2004-2010). Kolme ensimmäistä viikinkiaikaa kuvaavaa osaa esitettiin kesällä 2004, jokaisella kolmella kylällä omansa. Tarina kuvaa ihmisten elämää Hämeen Härkätien varren kylissä ja sen kirjoitti kulttuurihistorioitsija Merja Isotalo, joka vastasi myös ohjauksesta yhdessä Tanja Thomssonin kanssa. Näyttelijät ja muut tekijät olivat pääosin Letkun, Torron ja Portaan kylien väkeä. Aikaisempaa kokemusta ei vaadittu ja mukaan tultiin jopa perhekunnittain. Jokainen halukas sai roolin tai tehtävän. Mukana olikin yli 120 ihmistä, kani ja hevonen. Koulutusta ja katsomo Kahden ensimmäisen vuoden kuvaelmasarjan mahdollisti LounaPlussan kautta tullut ALMA-rahoitus. Hankkeeseen kuului myös koulutusta. Kursseja pidettiin vuonna 2004 mm. viikinkiajan ja Härkätien historiasta, ruoasta ja vaatetuksesta sekä tehtiin retki Euran esihistorian opastuskeskukseen. Muiden vuosisatojen teemoihin ja aikakauteen perehdytään samalla tavoin. Kurssit, retket ja tilaisuudet ovat avoimia myös muille kuin produktiossa mukana oleville. Hankkeen osana valmistui myös siirrettävä katsomo. Merja Isotalo Härkätien Teatterin logon lähtökohta on Sabinan raha, joka oli ensimmäisen Härkätien hopea-aarre -kuvaelmasarjan ensimmäisen osan nimi. Sabinan raha oli merkittävässä osassa näissä ensimmäisen vuoden kaikissa osissa ja on seikkaillut mukana myöhemminkin. Sabinan raha on alun perin roomalainen hopeadenaari keisari Hadrianuksen ajalta, todennäköisesti 130-luvun lopulta. Keisarinna Sabina, jonka profiili kolikossa teksteineen ”Sabina Avgvsta” on, kuoli vuonna 137. Kolikon toisella puolella on kuvattu Venus kokovartalokuvana omena kädessään. Teksti ”Veneri Genetrici” on käännettynä Venukselle kantaäidille. Venusta palvottiin tuohon aikaan Rooman kansan kantaäitinä. Sabinan rahasta on kerrottu ensimmäisen kerran Turun akatemian professori Johannes Browalliuksen ja Herman Carlingin puolustamassa väitöskirjassa Obsertiunculas circa artem antiqvam gentium celebriorum numismata adornandi, in specie numi Sabinae expositionem (Pieniä huomioita kuuluisien kansojen muinaisesta rahataiteesta, erityisesti liittyen Sabinan rahaan) vuodelta 1745. Sen mukaan eräs talonpoika oli löytänyt rahan pelloltaan. Toisen kerran Sabinan raha on mainittu toisessa Turun akatemian väitöskirjassa eli J.Bilmarkin De nummis quibusdam antiquis, in Finlandia haud ita pridem repertis kirjassa vuodelta 1769. Siinä mainittiin rahan löytyneen nimenomaan Tammelasta. Sabinan raha ilmeisesti kuului Turun akatemian kokoelmiin ja se kaiketi on hävinnyt Turun palossa vuonna 1827. Raha ei ole harvinainen Ruotsissa, jossa 100-luvun roomalaisia rahoja on löytynyt erityisesti Gotlannista (noin 6000 kpl). Niiden joukossa Sabinan raha on varsin yleinen.
|
|
|
|
![]() |
|